出格、奪格、分格的用法 | ||||
---|---|---|---|---|
意義 | 出格(-stA) | 奪格(-ltA) | 分格(-A,-tA) | 備註 |
表示動作的起始點、 發出點 |
從內部 | 從表面、從特殊地名 | 僅在特定副詞中出現 | 使用外部格的特殊地名: Venäjä, Tampere, Vantaa, Ahvenanmaa, -vesi, -joki, -järvi, -niemi, ... 注意:Kangasala (Kangasalla, Kangasalta, Kangasalle). |
1. Matkustan Helsingistä Turkuun. 2. Hän tuli etuovesta. |
1. Hän tuli Venäjältä. 2. Vauva otti lelun lattialta. |
kotoa, ulkoa | ||
表示人的出身、事物 的起源 |
同上 | 同上 | - | 經常搭配的動詞: olla kotoisin (to be native of), olla lähtöisin (to originate from), olla peräisin (to originate from) |
1. Mistä kaupungista olet kotoisin? 2. Pizza on peräisin Italiasta. 3. Hän on lähtöisin hyvästä perheestä. |
1. Olen kotoisin Tampereelta. | |||
表示尋找、取得、 尋求、購買、獲悉... 的地點或來源 |
從物、從內部 | 從人、從表面、從特殊地名 | - | 經常搭配的動詞:etsiä (to look for), löytää (to find), löytyä (to be found), hakea (to fetch), kysyä (to ask), tiedustella (to inquire), pyytää (to request), ostaa (to buy), tietää (to know), lukea (to read), saada (to get) 注:riippua (to depend on) 後面 也用出格,e.g. Menestys riippuu hänestä. 本義是to hang. |
1. Etsimme poikaa metsästä. 2. Tiedustelin hotellista huonetta. 3. Luin lehdestä, että... |
1. Tyttö löytyi asemalta. 2. Poika pyysi isältä rahaa. 3. Saan Jussilta omenan. |
|||
用作包含“免除、 脫離”的意味的動詞 的目的語,相當於 英語的“動詞+from” |
√ | √ | - | 經常搭配的動詞:selvitä (詞幹 selviä-, to survive, to escape), välttyä (to escape, to avoid), pidättyä (to refrain), kieltäytyä (to abstain), pelastaa (to save), pelastua (to be saved), myöhästyä (to be late, to miss) |
1. Me selviämme vaikeuksista. | 1. Isä välttyi rangaistukselta. | |||
表示“從...(方面) 來說”的意思 |
從物、物體的部分、身體部位 | 從人、人的抽象的某方面 | - | 一般會加名詞性人稱詞尾,只有 當主語是物的時候才不加。 |
1. Takki oli liian pieni hartioista. 2. Tyttö on taitava käsistään. |
1. Hän on luonteeltaan iloinen. 2. Äiti on ammatiltaan insinööri. |
|||
表示“依...(的觀點/ 意見)來看”的意思 |
√ | - | - | |
1. Minun mielestäni (=Minusta) on kiva opiskella suomea. |
||||
表示全體的一部分 | √ | - | √ | 既可以用出格,也可以用分格, 出格用得比較多 |
1. Viisi meistä osaavat japania. 2. Osa maasta on jo lumen peitossa. |
1. Osa ihmisiä/ihmisistä | |||
表示變化的起始點 | 用於“變化-結果句” | - | - | 否定的“變化-結果句”,表示 結果的名詞要用分格 |
1. Minusta tulee opettaja. 2. Hän odottaa pojastaan lääkäriä. |
||||
表示話題或主題 | √ | - | - | |
1. Me puhuimme Suomesta/ Venäjästä. |
||||
表示喜歡、感謝的 對象 |
√ | - | - | 經常搭配的動詞:pitää (to like), tykätä (to like), nauttia (to enjoy), olla kiinnostunut (to be interested in), kiittää (to thank) 注:pitää (to hold) kiinni 後面也 用出格,e.g. Pidin kädestään kiinni. 這是pitää (to like)的本義 |
1. Tykkään sinusta. 2. Hän nauttii musiikista. 3. Kiitos neuvosta. |
||||
表示原因或理由 | 一般的原因 | 僅“使某事免於發生”的原因 | 可以代替出格使用 | 一般既可以用出格也可以用分格。 奪格僅用於“使某事免於發生”的原 因。 注:johtua (to result from) 後面也用 出格,e.g. Tämä johtuu huolimatto- muudesta. |
1. Poika itkee surusta. 2. Mistä syystä hän lähti? 3. Hän teki sen pelkästä ilkeydestä. |
1. Hän ei kiireiltään ehtinyt tulla. | 1. Hän teki sen pelkkää ilkeyttään. | ||
表示原材料 | √ | - | √ | 既可以用出格,也可以用分格, 出格用得比較多 |
1. Talo on rakennettu puusta. | 1. Sormus on hopeaa. | |||
表示脫離緊密接觸, 如脫鞋襪等 |
√ | - | - | |
1. Otan käsineet kädestäni. | ||||
用於表示感官的 動詞之後 |
- | √ | - | 經常搭配的動詞:näyttää (to seem like), maistua (to taste like), haista (to smell like), kuulostaa (to sound like), tuntua (to feel like). 有時也可以用向格 |
1. Tämä näyttää hyvältä. 2. Täällä haisee tupakalta. |
||||
表示丟失或不好的 遭遇的主體 |
- | √ | - | 可以看成一種特殊的“存在句” |
1. Minulta loppui rahat. 2. Häneltä meni taju. 3. Minulta murtui luu. |
||||
表示成功或失敗的 主體 |
- | √ | - | |
1. Meiltähän tämä käy. | ||||
表示計價的單位等, 相當於英語的“per” |
- | √ | - | |
1. Tämä maksaa kolme euroa litralta. | ||||
表示一次又一次地 重複 |
- | X X:lta | - | |
1. vuosi vuodelta 2. askele askeleelta |
||||
表示時間的用法 | 一段時間的起點(終點用入格) | 一段時間的起點(尤其是節慶) | 一整段時間(屬格)的否定 | |
1. kello kahdesta (alkaen) kello kolmeen (asti) |
1. juhannukselta (=juhannuksesta) aloitan lomani. |
1. Älä valvo koko yötä! | ||
用在表示時間點的複合詞中,代表 該時間點前後 |
一天中的一個確切時間點 (也可用主格) |
分格複數表示多天、多年...等 | ||
1. alkuvuodesta 2. iltayöstä |
1. kokous alkaa kello puoli kuudelta (=puoli kuusi) |
1. Asuin siellä vuosia. | ||
某具體事物的起始/創立時間 | ||||
1. Tämä viini on vuodelta 1988. | ||||
一段時間的結束 | ||||
1. Lopetamme tältä päivältä. |