3 upvotes, 0 direct replies (showing 0)
Sun pitäis pystyä määrittämään lukutaito tarkemmin. Esim se että osaa lukea taulukoita, teknisisiä piirustuksia, kytekentäkaavioita koodia, jne.
Oma lempi-esimerkki tästä on Sokea koodari Saqib Shaikh [1]joka varmasti käsittelee paljon monimutkaisempaa tekstiä suuremissa määrissä kuin yksikään meistä, eikä hän kykene sitä ruutua lukemaan.
1: https://www.youtube.com/watch?v=94swlF55tVc
On oma lukutaitonsa, eikä paksujen romaanien plärääminen auta siinä. Sama juttu teknisen tekstin kanssa jota itse luen todella paljon - romaanit ei jaksa kiinnostaa. Niiden sisältö, kirjoitustapa ja tyyli on aivan erillaista. Vaikka lukisit joka vuosi koko Proustin *Kadonnutta Aikaa Etsimässä* vastaavan määrän kaunotekstiä, niin ei se tee siitä yhtään helpompaa.
Sitten sen lisäksi vielä kuunteleminen on oma taitonsa, kuten myös puhuminen. Kyl mä tiedän kirjahirmuja jotka on sosiaalisesti kyvyttömiä ja selittää että miten kirjat on parempia kuin ihmiset vielä näin 30 vuotiana. Vaikka heillä on ihan varmasti kova lukutaito, niin ei he kyllä yhteiskunnallisen toiminnan osalta ole sen kykynevämpiä.
Koska kirjoissa teksti on tietynlaista, sanoja käytetään tietyllä tavalla. Oikeassa elämässä ihmisten kanssa, ja varsinkin puheen analysointi ei aukea kirjoja lukemalla. Ja viimeaikoina nämä ääri-oikeiston sekopäät on hurmannut ihmisiä just erityisesti **puheella**. Tämä keskittyminen *lukutaitoon* tarkottaen just tekstiä, ei toimi kun nykyään meillä on mediaa ja kommunikaatioita niin monessa eri muodossa. On ääntä, on videota, on videopuhelua, on live-lähestystä.
Kuten on sanottu... Sarkasmi tulee todella hyvin tekstissä läpi. Sanoin tuon siis... sarkastisesti. Sehän tuli siis selväksi ilman tuota korostustakin? Eikös je?
Suomen kirjakieltä on ihan oikeasti kritisoitu siitä että se on jäänyt puhe- ja arkikieltä jälkeen pahasti. Mä kerran huvinkseni pistin maahanmuuttaja kaverin eteen transliteroituja otteita Agricolan raamatusta ja kysyin että tajuatko mitä siinä lukee? Ei tajunnut. Sitten sanoin että lue ääneen ja sitten alkoi tajuamaan. Sama kävi mullekkin aikoinaan, kun tykkään näitä vanhoja tekstejä lukea. Ne on tekstinä helvetin huonoja, mutta jos luet ne ääneen (Joka oli aika tyypillistä silloin aikoinaan) niin ne aukeaa helpommin.
Sit tosiaan... Mun mielestä suurin estä lukutaidon kehittymiselle on se että ne jotka tykkää lukea tupaa olemaan aika kolossaalisia kyrpiä niille jotka ei tykkää. Helvetisti elitismiä. Mun into lukea mitään tapettiin hyvin pitkäksi aikaa koulussa. Koska kuka olis uskonut että jos lukihäiriöinen (Silloin vielä diagnosoimaton) pistettään luokan eteen änkyttämään tekstiä kun muu luokka hiljaa naureskelee, voisi vaikuttaa hänen motivaatioon. Tämä siis vielä 2000-luvun puolella. Helvetti mulle sanottiin jopa että mä olin ihan vaan laiska ja siksi lukeminen ei onnistu. Vaikka pikkukakarana meille sitä kirjallisuutta luettiin ääneen ja kaikki ne "mitä pitäis tehdä".
Todellisuus on että mä löysin kirjoittamiskykyni - nyt tarkoitan sisällöllisesti, paska mä olen siinä oikeinkirjoittamisessa - sekä ääneni vasta aikuisena, itseasiassa vasta insinööriopinnoissa. Siihen saakka mä selvisin ja kompensoin puhumalla ja kuuntelemalla. Lukiossa mä lukihäiriödiagnoosin jälkeen palauttaa esseet ja esitelmät puhuttuina opettajalle ja esittää ne luokalle. Mä kykenin vetämään 4-5 sivua juttua puhuen vaan avainsanamuistiinpanoilla. Mun oli pakko oppia tämä että pärjäisin.
There's nothing here!